Muksuliina, onnea on päästä päivänvalossa liikkumaan. Minullakin on vähän helpottanut, tammikuussa istuin 9-10 tunnin päiviä ja illalla lyhyemmän rupeaman.
Paino ei ole tammikuussa laskenut, päinvastoin. Pari viimeistä päivää olen ollut oikeasti nälkäinen, ei silkkaa väsymysmussutusta.
Täytyy miettiä ja suunnitella paremmin.

Huhhuh, paino istuu nyt tiukassa. Tulin maanantaina kotiin Lapin lomareissulta. Reissulla söin varmaan joka päivä jotain epäterveellistä. Tosin hiihdin monta tuntia päivässä hyvin nihkeässä hiihtokelissä, joten kulutustakin oli.

Nyt on armoton väsymys, jostain syystä. Ei meinaa jaksaa tehdä mitään. Erityistä syytä sille ei ole. Kypsyttää vähän tämä käsien puutuminen (rannekanavaoireyhtymä). Voipi olla, että ylänpalttisella lumityöllä ja hiihdolla on osuutta asiaan. Eikä kännykän näprääminen ainakaan asiaa auta.

Tämä väsymys on melkein masennuksen tapainen - ei lähde nukkumalla. Syytä en oikein keksi. Sain ilahduttavan tiedon, että olisin saamassa uuden työpaikan. Tosin päätöksen tekemiseen menee vielä viikkoja. Eli siitä ei ainakaan kiikasta. Mahdollisesti taustalla voisi olla huoli parisuhteesta, jonka osalta tiedostan välttäväni kipeiden asioiden ajattelemista tai käsittelemistä.

Nostetaanpa taas tämä ketju. Tänään paino 92,6 kg. Olin mukana 9 viikon haasteessa, ja haasteen tavoite täyttyi. Olen toki siitä onnellinen, mutta samalla painon heilahtelut ihmetyttävät, sillä eilen olin yksin kotona, mies ulkona ravintolassa ja lapsi kemuissa, josta piti hakea klo 2. Piti siis valvoa. No, söin lähes kokonaisen lakritsipussin ja puolen litran tölkin Pätkis jäätelöä illan aikana... Tuntuu siis ihan cornylta, että paino heilahteli alas sen jälkeen.

Olen todella kiitollinen siitä, että olen edelleen alle 100 kg ja n. 10 kiloa kevyempi kuin mitä enimmillään painoin pandemian alussa. Silti tietenkin vähän harmittaa, että pudottelee viime syksynä tulleita kiloja. Viime keväänä painoin nimittäin parhaimmillaan 90,5 kg. Haluaisin niin painon laskevan alle 90 kg. Pysyvästi. Ikuisesti!

Hei kuulkaas, mites mimmit? Ettehän vain ole luopuneet elämäntapamuutoksen tavoittelusta?

Meikäläiselle tuli lähes 2 kg lisää painoa, kun olin ulkomailla 10 pv siskoni luona. No, ei kun tiputtamaan taas niitä.

Hyvääkin kuuluu; sain uuden työpaikan, ja aloitan huhtikuussa. Vielä vähän lomailua siis, ja sitten paluu uuteen arkeen. Vähän jännittää uusi työpaikka ja paluu läsnätyöhön. Tuntuu kuitenkin ihan kivalta ja ajattelen niin, että jos en viihdy, niin sitten vaihdan vain työpaikkaa taas. Tällä kertaa ei tarvitse jäädä 14 vuodeksi samaan työhön.

Tänä aamuna heräsin vilustuneena. Saa nyt nähdä mikä tämä on. En ole vielä tehnyt koronatestiä. Epäilen, että tämä on siskon lapsilta saatu pöpö. Niillä oli korona kuukausi sitten, ja tämä siis ihan normiflunssa. Hyvä syy kuitenkin levätä.

Kiitos muistutuksesta, Muksuliina. Ja onnea työpaikasta.
Punnitus tahtoo unohtua mutta liikunta on sujunut hyvin.ei syömisessäkään övereitä mutta se ei vielä riitä painoa pudottamaan.

Tulirumpu, hyvä saavutus sekin, jos paino ei nouse ja tulee liikuttua.💪👏

Täältä on nähtävästi porukka tyystin kadonnut. No, ehkä joku kohta tulee "linjoille", uusi tai vanha tuttu. Mietin kyllä, mitä teille kuuluu, erityisesti Tutka ja Cheery, jotka eivät lainkaan näytä olevan aktiivisia enää.

Paino jumittaa aika lailla. Harmittaa kyllä vähän, kun painan nyt 93, kun viime keväänä ennen pääsiäistä painoin 90,5. Toki siinä välissä paino nousi n. 95-96 kiloon. Harmittaa erityisesti siksi, että olen ollut lomalla koko kevään, enkä ole saanut painoa tiputettua siitä huolimatta.

Ensi viikolla palaan vanhaan työhöni kahdeksi päiväksi, ja sitten viikon kuluttua alkaa uusi työ!

Saa nyt sitten nähdä miten tässä käy. Mies sairastui koronaan torstaina, ja nyt odotan, sairastunko minäkin.

Hei kaikki tsemppaajat !

Nyt on pakko ottaa itseään niskasta ja aloittaa painonpudotus. Ei ole eka kerta mutta jossain vaiheessa aina tuo motivaatio on lopahtanut.
Kiloklubissa olen ollut mukana vuosia, aina pätkän kerrallaan. Nyt siitä toki on jo aikaa kun täällä viimeksi olen käynyt.

Olen koko elämäni ollut seisomatyössä, kunnes 2 v sitten aloitin uudessa työssä, joka on istumatyö.
Tämän myötä liikkuminen jäi todella vähiin. Muutama lyhyt iltakävely viikossa.

Nyt on nivelrikko aiheuttanut nestettä vasempaan polveen, 2 kertaa kuukauden sisällä, eilen punkteerattin toisen kerran. Lääkärin ohjeitus oli että aloita tiputtamalla 10 kg.
Paino tänä aamuna 116 tasan, ja pituutta on 179 cm, voi luoja !

Tänään maksoin kestotilauksen kiloklubiin, ja yritän todella tehdä kaikkeni, jotta saisin taas polveni kuntoon. Rakastan nimittäin tehdä vaelluksia, nyt se ei vaan ole mahdollista.

Mukavaa saada hieman vertaistukea täältä, kaikki tsemppi on nyt tarpeen.

Minkälaisella matkalla itse täällä olette ?

Aurinkoista lauantaita kaikille !

Monique, tsemppiä hurjasti!

Itselläni on kaikki taas vaiheessa? Liian pitkään täällä vaan roikkunut ja toisaalta tottunut tähän painoonkin. Tarttis oikein ottaa itseä niskasta kiinni ja alkaa syömään tarpeeksi.
Makeat jätin nelisen vuotta sitten ja kalorit putos ihan minimiin. Tarttis osata syödä enemmän.

Aina tulee jotain eteen kun pääsee johonkin vauhtiin. Nyt iski korona parisen viikkoa sitten ja haju ja makuaisti meni täysin. Mikään ruoka ei maistunut, mutta sitten alkoi tulla niin omituinen olo?
Suolan puute. Nyt ollaan sitten tässä kilpaa syöty suolapähkinöitä ja sipsejä.
Ja nyt on makuaistitkin palannut, mutta ruoka ei tahdo maistua vieläkään. Nälkäkään ei oo yhtään.

Tauti on nyt voitonpuolella, joten ulkoilun vois aloittaa.

Tsemppiä kaikille💕

Minä sairastin lievän koronan, ei mennyt aistit eikä varsinkaan ruokahalu.
Nyt olen viikon Lapissa, sää ei tunnu suosivan. Harmi kun tässä kylässä ei ole kylpylää tai kuntosalia.
Enkä ole laihtunut. Vuodenvaihteessa oli hyvä lukema ja siitä asetin tavoitteet, ei toteudu! Täytyy asettaa uudet kun kotiudun vaa'an ääreen.