Monique, kiva kuulla. Soitin jonosuunnittelijalle ja kyllä yli marraskuun menee. Nyt leikataan niitä, joilla hoitotakuu täyttyi maaliskuussa. Yksityispuolelta yritetään ostaa henkilöstöä niin paljon kuin saadaan, myös lauantaipäiviksi.
Marjoja en osaisi ostaa kun tähän saakka on itse saatu. Mies on innokas poimimaan. Minä olen poiminut mansikkamaalta ja yritän sienimetsään helppoon maastoon. 

Heipähei!

Arki alkanut, ja ehkä linjoilla taas paremmin!

Teillä on leikkauksista ollut puhetta. Hurjat tuntuu jonot olevan!

Marjoja ollaan ostettu pakastimet täyteen, keräämään ei olla tänä kesänä päästy ollenkaan. Mutta talveksi pitää olla puuron kans marjoja, niin on siis kukkaron nyörejä höllennettävä

Paino oli tänään mystisesti laskenut ja oli 96,2 kg. Vähän kyllä olen epäuskoinen, kun viikonlopulla (reissusta kotiuduttua) kävin puntarilla ja näytti pari kg enemmän. Hmm. No, olen tyytyväinen tähän ja katsotaan, mitä sitten ensi viikolla näyttää. Koitan nyt kuitenkin arkeen totuttautua ja jouluksi pitäisi hyvä realistinen ja kannustava tavoite miettiä. Miten teillä syksyn suunnitelmat painon suhteen? Onko tavoitteita?

Tervehdys,
marjastettua tulee vaihdellen, oman jaksamisen puitteissa. Ellei muuta niin oman pihan herukat ja karviaiset vähintään. Jos omat kerätyt loppuu, sitten ostan talvella ihan hyvällä mielellä kaupasta pakastettuja. Pakastimen tila myös rajallinen. Tänä vuonna omenia tulee paljon, omenamehu, sose ja lohkot vievät reilusti tilaa sieltä myös.
Painon suhteen menossa eka jumitus aloituksen jälkeen, vähän vajaassa 98:ssa mennään. Ohjelmassa tavoite merkittynä 85 mutta oman pään sisällä pyrin ensin alle 90:n. En usko vielä tänä vuonna siihen pääseväni, ilahdun jos. Eli rauhalliseen tahtiin pyrin että välttäisin uupumisen ja pahat repsahdukset.
Tsemppiä leikkauksesta toipumiseen ja jonottamiseen!

Tervehdys pitkästä aikaa. Keskustelua näemmä leikkauksista, marjastuksesta ja syksyn suunnitelmista. Moniquelle kovasti tsemppiä toipumiseen ja polven kuntouttamiseen. Kaikki tuollainen vaatii hieman sitkeyttä. Ja toivottavasti Tulirumpu pääsee leikkaukseen. Kaikkialta kuuluu, että on tosi vaikeaa. Töissä kollega pääsee vihdoin monen vuoden odotuksen jälkeen lonkkaleikkaukseen muutaman viikon päästä, ja olen niin onnellinen hänen puolestaan.

Meillä ostetaan muutama ämpärillinen mustikoita. Meidän mökin lähimetsissä niitä ei hirveästi ole. Kävin marjastamassa muutama tunti ja lopputuloksena oli n. 2 dl...😒  On ollut liian kuivaa ja/tai paikoitellen kukinta epäonnistunut. Eli ei kauheasti innosta metsään. 

Syksyn suunnitelmista sen verran, että koittaisin taas ottaa itseäni niskasta kiinni. Kiloja on kertynyt ihan liikaa, eli kaikki pudonneet kilot tullut takaisin, ehkä jopa korkojen kanssa. Tympii tosi paljon. Ainut mitä oon saanut aikaiseksi on painoni viikottainen seuranta. On sekin totta kai jotain. Mutta kunhan pääsisin vain kunnolla alkuun ruokapäiväkirjan täyttämisen kanssa, niin luulen sen auttavan aika paljon. Sen jälkeen seuraava askel olisi taas riittävän kasvismäärän lisääminen ruokavalioon. Ajattelin myös lisätä kaurapuuron määrä ruokavaliossani siinä toivossa, että kolesteroli laskisi. Lisäksi syön kaurapuuron kanssa itse tekemääni vähäsokerista omenasosetta, ja nyt tosiaan on tulossa paljon omenoita.

Ajattelin nyt syksyllä aloittaa uuden harrastuksen ja kokeilla kuntonyrkkeilyä. Tanssiharrastus nähtävästi jää väliin, kun mies ei halua tanssia lauantai-päivisin (kun silloin pääsisi ehkä metsästämään), ja on joka toinen viikko toisella paikkakunnalla töissä niin ei viikollakaan sovi. Ilmoittauduin kuntonyrkkeilyn jatkokurssille, vaikken alkeiskurssia ole käynyt. Nyrkkeilyn perusteet on kuitenkin jotenkuten hallussa, ja tekee mieli rehkiä. Saas nähdä miten mimmin käy ja ovatko kaikki muut siellä nuoria ja kovakuntoisia. Pääseepä tuossa sitten kaikista aggressioista samalla eroon.

Tykkään pyöräillä, käydä vesijuoksemassa ja kävelemässä, mutta liikkuvuutta ja lihaksien kasvattamista tarvittaisiin. Valitettavasti pilates-ryhmäni oli tullut täyteen. Voisin ihan hyvin jumpata kotona, mutta nyt en vaan tahdo saada aikaiseksi. Pandemian aikana liikuin aika hyvin, ml. pilatesta ja kuminauhajumppaa. En tiedä miksei enää onnistu.

Että tällaisia suunnitelmia tai haaveita syksyksi.

Mulla on vielä pari viikkoa lomaa jäljellä, ja toivottavasti pääsisin pyöräilemään. Kävin jo yhdellä pidemmällä parin päivän pyöräretkellä, mutta kun 1. päivänä pyöräilin yli 80 km taakan kanssa, kipeytyi tuo nilkka siihen malliin, että retken jälkeen (seuraavan päivän 50 km matkan vedin sitkeydellä) jouduin huilaamaan pari päivää ja odottamaan, että turvotus laskee - ei pystynyt oikein edes kävelemään. Eli hieman maltillisempia matkoja, ja tukisukat jalassa seuraavaksi. Tuollaiset 40-50 km päivämatkat ovat ihan riittäviä. Harmillista kylläkin kaikki kivat kesäravintolat ovat jo sulkeneet, niin ei oikein ole enää kivoja matkakohteita lähettyvillä.

Tai sitten jos en viitsi pyöräillä, niin teen jotain ulkotöitä mökillä, nikkaroin tai käyn vesijuoksemassa - tai sitten ihan makaan aurinkotuolilla ja luen tai teen sanaristikkoja ... Voisko sanoa, että teen lomalla vähän mitä päähän juolahtaa...😆

Syksyn suunnitelmia...
Haaveena olis tiputtaa muutama kilo ennen Marraskuuta jolloin meillä töissä on isot juhlat. Olisi kivaa ostaa uudet juhlavaatteet siihen tilaisuuteen.

Tällä hetkellä olen tyytyväinen jos saan pidettyä painon suunnilleen samana kunnes pääsen taas enemmän liikkumaan.
Reilun viikon kuluttua olisi fyssarille ja lääkärille aika, samana päivänä. Saa nähdä mitä ovat toipumisesta mieltä. Tällä hetkellä pärjään yhdellä kyynärsauvalla sisällä mutta ulkona käytän edelleen molempia. Olen huomannut että nurmikon hieman epätasainen maasto on hieman haasteellinen, enkä uskalla ottaa riskejä että kaatuisin.

Muuten toipuminen menee aika lailla odotusten mukaisesti, niinä päivinä kun olen liikkunut hieman enemmän, niin herään yöllä särkyyn. Lääkityksen olen puolittanut, mutta yöksi otan vielä määrätyn annoksen. Jumppaaminen alkaa onnistumaan aika hyvin, nyt pystyn jo tekemään kaikki liikkeet mitä ohjeistuksessa sain, hitaasti liikkuvuus lisääntyy, mutta aamuisin jalka on edelleen aivan pökkelö. Aamupäivän aikana jalka taas hiljalleen notkistuu.

Täällä aurinko paistaa ja minulla olisi vielä hieman mustaviinimarjaa ja karviaisia kerättävänä. Seistä en jaksa kauaa, joten apuna minulla on puinen penkki että saan istua ja kerätä.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille ja tsemppiä !

Heippa vain,

Heti alkuun: punnituspäivä ja viime viikosta paino nousi 100g. Tällä kertaa ei edes ahdistanut, kun edellisviikon pudotus oli mainio ja pelkäsin hurjaa nousua. Nyt olen melkolailla kevään lukemissa, nyt sitten pitäisi pudotella enää parisataa grammaa, että pääsee tiputtamaan uusia kiloja. Eli nyt olen kohtuu positiivisin mielin. Tänään tuli kyllä otettua kokouspulla, mutta josko se olisi tämän viikon ainokainen!

Syksyn aikana olisi mahtavaa saada puolenkymmentä kiloa pois, mutta tiedä sitten onko liiankin tavoitteellista. Mutta ehkä nyt kuitenkin otan sen tavoitteen: eli ennen joulua 5kg pois.

Tsemppiä toipumiseen Monique* ja Muksuliinalle ihanaa loppulomaa! Hurjia pyöräilylukuja sinulla kyllä on! Sylvia vm-67: tuo vaikuttaa oikein hyvältä tavoitteelta ja hiljakseen on aina hyvä! Sen kun muistaisi pitää.

Tämän viikon punnituspäivä antoi tuloksen 96,0 kg eli nyt olen tämän vuoden alimmassa lukemassa, jonka vaaka näytti myös huhtikuun alussa. Kaikki tästä alaspäin on siis edistystä! Olen tyytyväinen . Viikonloppu ei edes mennyt niin hienosti kuin suunnittelin: perjantaina aukaistiin lasten kanssa jättimäinen sipsipussi ja syötiin pois ja lauantaina vielä meni pizzaa. Ilmeisesti muu kokonaisuus kuitenkin toimi!

Aamupuuro täälläkin kuvioissa mukana, se ehkä auttaa vähän tässä kuviossa. Ainakin se osa päivän aterioista on kunnossa. Nyt sitten iltapala pitäisi saada kuntoon, päivän ruuat ovat kohtuulliset, laatu toki vaihtelee päivittäin - riippuu väsymyksen asteesta ja kiireestä, kuinka hyvin ja suunnitellusti ruokaa tulee tehtyä.

Mäkin olen vähän jättänyt foorumin liian vähälle 😅 tapahtunut ei ole mihinkään suuntaan painorintamalla, mutta en nyt ota stressiä. 
Lenkkeilen koiran kanssa ja aloitin työt kassalla. Hyvin tulee aktiivisuutta, kun kello näyttää 10 000 askelta jo työpäivän lopussa, vaikka olen vain kassalla 😄 
Paljon oon tehnyt nyt iltaa, kun sovittiin että olen syksyn alun aamuisin lapsen kaverina kouluunlähdössä.
Tokaluokkalainen on kypsynyt parissa viikossa paljon, oppinut olemaan yksin kotona ja kasvanut isoksi koululaiseksi ❤️

Herkuttelu on töiden myötä vähentynyt paljon, mitä nyt osasinkin odottaa. Enää ei joka päivä tee edes mieli. Ja jos tekee, suklaapatukan sijaan riittää välipalakeksi (vaikka aika herkkuja nekin on).

Harrastussuunnitelmat pistin jäihin, kun työt vie jaksamisen 😅
Katsotaan kunhan tottuu taas uuteen rytmiin. 

Sateista huomenta !

Olo on väsynyt, viime viikon ajan on ollut polven särkyä öisin. Ei löydy hyvää nukkumaasentoa, vaan kääntyy miten päin vaan, niin polvea jomottaa.
Tuntuu että särkylääkekin turruttaa vain hetkeksi ja sitten se alkaa uudelleen.
Päivät kuitenkin menee ihan hyvin. Polvi on todella jäykkä aamulla mutta pikkuhiljaa sitä vetreytyy. Aika hyvin pystyy jo askeltamaan kipeällä jalalla.

Torstaina seuraava fyssari ja lääkäriaika, saa nähdä mitä ovat mieltä paranemisesta.

Kovasti odotan jo pääsyä töihin, alkaa jo kyllästyttää yksinolo päivät pitkät, sitä kaipaa jo ihmisiä ympärilleen. 

Paino on pysynyt aika lailla samana, en ole kovinkaan ahkerasti puntarilla käynyt. 

Tsemppiä viikkoon kaikille !

Monique, onpa harmi jos nyt särkee. Toivottavasti kaikki on hyvin.