Rupesin oikein miettimään, olenko oman joogaryhmäni pulleimman näköinen ja niin taitaa tosiaan olla Ei se haittaa, koska ohjaaja sanoo, että joogaamme itsellemme, naapuria ei kannata katsoa ja vertailla. Lisäksi olemme suurimman osan aikaa silmät kiinni.

Kognitiivisen psyykkauksen aikana olen laihtunut 100g/vko. Pieni määrä ei haittaa paljon, pääasia että suunta on oikea.

Nopo_ joogaryhmäsi kuulostaa kivalta, olen itse luultavasti ollut vääränlaisessa ryhmässä. Nimenomaan pitäisi olla niin, että jokainen joogaa itselleen hyvän olon vuoksi ja paino sekä muu ulkomuoto on merkityksetön. Mun mielestä ei joogan henkeen edes sovi huomion kiinnittäminen ulkonäköön. Mulla vain sattuu olemaan kokemusta sellaisesta.

Olen taas vaakaa vailla seuraavat kolme päivää, joten uskaltauduin punnitsemaan jo tänään. Mun paino ei ole pudonnut, muttei onneksi noussutkaan viikon aikana. Ihmettelen sitä vähän, kuvittelin laihtuneeni kun olen nyt liikkunut säännöllisesti, enkä syönyt enempää vaan päinvastoin yrittänyt tarkkailla ruokailujani . Olisikin hyvä laihtua tasaisesti joka viikko vaikka 100g, muakaan ei haittaisi pieni määrä.

Iloista pääsiäistä itse kullekin, älkää syökö liikaa suklaamunia !

100g/vko kuulostaa oikein hyvältä! Ne on varmasti ainakin sellaisia kiloja, jotka lähtee ja pysyykin poissa!!

Pikkuhiljaa edetään täälläkin. Tänään puntari heilahti jo 67.6kg:n kohdalle ja unelmissa siintäisi, että kahden viikon päästä oltaisi 67:n paremmalla puolella. Se tekisi noin 300g/vko, joten ei miltään hirvittävän hankalalta haasteelta kuulosta. Liikuntaa on ollut melko paljon, päivittäin, mutta syömisen kanssa on kyllä tekemistä. Melkein joka välissä tulee niitä herkkuja napsittua.. Mikä johtuu ehkä liian vähästä proteiinista muilla aterioilla. Eli tuota asiaa kun saisi pikkuhiljaa fiksattua, niin eiköhän painokin sieltä hilaudu pikkuhiljaa alaspäin.

Vau mikä saavutus Adele_2! Minä toivoisin näkeväni, että vaaka näyttäisi kuutosella alkavaa lukua mahdollisimman pian, 67kg on mulla vielä kaukaisuudessa...

Olin sukuloimassa ja tuli syötyä pari kertaa jälkiruuaksi mämmiä kerman kanssa, tosin vain noin desi kerrallaan. Se oli vasta vikatikki, ensinnäkään en edes pidä mämmistä, toisekseen mulle tuli siitä vatsakipuja ja voimakasta turvotusta ja näin jopa painajaisunia yöllä . Jostain syystä tällä kertaa muutamalle muullekin tuli samoja oireita ja loput mämmit heitettiin roskikseen. Pääruuaksi syötiin uunilohta. Kahvipöydässä olisi ollut leivonnaisia, mutta en koskenut niihin. Pääsiäissuklaata tuli hyvin maltillisesti nautittua. Eli saldo kai painonpudotuksen kannalta ok.

Kuulostaa oikein hyvältä Kielo*! Mitään mikä ei ole hyvää, niin ei tietenkään tarvitse syödä, ja kohtuudella myös herkkuja!

ja kitios kiitos! Tuota 67 kiloa kohti pikkuhiljaa, että tuskin ainakaan kovin vauhdikkaasti tulee laskemaan jatkossa. sen verran rento kyllä tällä hetkelä on ote.

Menin sitten punnitsemaan kesken viikon, kun kuvittelin laihtuneeni ja hah hah haa! Voi kamala kun painoni on noussut takaisin 800g! En voi ymmärtää, olen mielestäni seurannut ruokailuja ja säännöllisen liikunnankin olen aloittanut, uskomatonta . Syytän sitä riivatun mämmiä. Oikeasti on pakko myöntää, etten osaa seurata syömisiäni tarpeeksi hyvin ilman kalorien laskemista .

Tästä kiukustuneena (ja kiivasta tahtia kävellyn lenkin jälkeen) liityin nyt saman tien Kiloklubin muihinkin toimintoihin. Turhauttaa tällainen edestakainen sahaus. Toivottavasti tilanne nyt muuttuu kunhan opettelen käyttämään tätä ohjelmaa, näkyy olevan todella monenlaista täytettävää.

Huomenta kaikille, yrittelen tässä hitaasti kävelylle lähtöä... Talvi on valitettavasti tullut takaisin ja minähän en ole mikään talviliikkuja. Mutta siitä huolimatta on pakko lähteä. Liikuntaharrastuksen aktivoiminen nimittäin liittyy mulla muuhunkin kuin laihduttamiseen ja oikeastaan enemmän juuri muuhun. Yleiskuntoa pitäisi saada paremmaksi ja jalkojen särkeminen vähemmälle. Mulla nimittäin on viime aikoina alkanut jalkoja särkeä ja siihen tuntuu auttavan vain liikunta (hieronnan lisäksi). Nuorena ei tällaisia vaivoja ollut, kurjaa tämä vanheneminen . Toisaalta painokin oli silloin alhaisempi, joten odotan kyllä laihduttamisen auttavan. Ilmeisesti paino voi rasittaa jalkoja, vaikka ollaankin normaalipainon sisällä.

Olen täyttänyt päivittäin ruokapäiväkirjaa, vielä on kyllä hakusessa osa ruoka-aineista. Uskon tästä tarkemmasta seurannasta olevan apua pidemmän päälle. Tänä aamuna vaaka näytti 71,2kg.

Rentouttavaa sunnuntaita, kyllä se kesäkin vielä tulee, vaikka nyt ei siihen voi uskoakaan!

Heippa!
Olen viimeksi kirjoitellut tänne ehkä joulukuussa, mutta seuraillut olen.

Kielo, luulen että jalkakivuille olennaista ei ole painon määrä sinänsä vaan painon ja sitä kannattelevien lihasten suhde, ja siihen tietty painonpudotuskin auttaa mut liikunta erityisesti. Tsemppiä liikkumisiin! Mulla oli ylipainoisena polvet ihan rauniona, mutta sain niistä oireettomat painonpudotuksen ja fysioterapeutin ohjeistaman, polvien tukilihaksia vahvistavan jumpan avulla. En tiedä olisiko kumpikaan yksinään riittänyt. Nykyään polvet muistuttaa ikävästi vasta monen juoksukilometrin jälkeen.

Eilen liikuntamielessä arvostin sadetta, asettui katupölyt taas niin että oli lenkillä helpompi hengittää Kaikissa säissä on puolensa.

Kiitos kommentista Pieni karhu! Hienoa että sait apua fysioterapeutin ohjeista. Ehkä munkin pitäisi varata aika, jos jalat ei helpota. Varmaan on tosiaan kyse lihaksista, eli siitä ettei niitä ole. Kävelin muuten tänään noin 6km lenkin, nyt se jo onnistui kohtuullisen hyvin enkä kokenut olevani aivan loppu kotiin päästyäni, vaikka lievästi pyörryttikin. Ilmeisesti kunto on vähän noussut .

Painoni on pudonnut 500g viikon aikana, mikä on iloinen yllätys. Ns. vyötärökin osoittaa kapenemisen merkkejä. Menin nimittäin ostamaan mittanauhan ja ajattelin seurata, josko tässä vielä joskus löytyisi ihan oikea vyötärö. Ikuisuusprojekti odotettavissa.

Iloista vappua!

Kielo*, hienosti näyttää tuo sinun kunto kasvavan! Jalkojen särky kannattaa ilman muuta selvittää, tuollaiset kivut on aina ikäviä. Fyssarille vaan. Missä kohtaa jalkoja sulla tuo kipu tuntuu?

Vyötärön mittaus on mainio ja luotettava keino, sillä se tosiaan kertoo kehonkoostumuksesta ja terveydestä paljon enemmän kuin paino. Itsekin voisin ottaa tuon käyttöön, mutta huono puoli on sen hankala mitattavuus.. Eli siis tulee helposti eri tuloksia peräkkäin.. Mutta keskiarvoja kun ottaa niin eiköhän se oo tarpeeksi luotettava. (y)

Mulla on todella turvonnut olo eilisen ns. mättöpäivän jälkeen, mutta järkytyksekseni vaaka näytti silti tänäaamuna 66.8kg Shokki! Pakko mitata kyllä huomenna uudestaan, en ollut uskoa silmiäni. Vai alkaisiko vanha vaaka temppuilla jotenkin. No, tämä välitavoite ainakin saavutettu