Tervehdys. Täällä 31-vuotias kolmen lapsen äippä, joka aloitti loppuvuodesta kuntoremontin.

Olen lähes aina harrastanut jotain jumppaa/kuntotunteja/tanssia 1 krt/vko ja pari vuotta ihmettelin, kun paino herkemmin nousee, ja vikan raskauden ja synnytyksen (2010) jälkeen tuntunut että paino mielellään nousisi.. Ilmeisesti sitä kuuluisaa 30-kymppisen hormionimuutoksia plus mun perimä kakkostyypin diabetekseen vaikuttanee myös.

Loppusyksyllä kävin 6 päivän liikunnallisella kuntoutuskurssilla, josta jäi päälle liikuntakärpänen. Joulukuussa uskaltauduin kuntosalille, jossa mulle laadittiin oma harjoitusohjelma. Salilla käyn vähintään 2x/vko ja lisäksi vanha harrastus tanssi 1x/vko jatkuu. Tosin sen ollessa kesätauolla yritän keksiä jotain muuta tilalle kuten zumbaa.

Tällä hetkellä mun ei tarvitse/en saa pudottaa painoa mutta rasvaa pitäisi keskikeholta hävittää 4kg kehoanalyysin perusteella. Nyt treeni keskittyykin pääasiassa voimatreeniin kuntosalilla. Aerobista yritän parhaani mukaan saada joukkoon mutta aiktauluongelmaa pukkaa..

Mä olen 155 cm pitkä ja tällä hetkellä painan jotainn 57-58 kg:n väliltä.

Heips kiitos tsemppauksesta, Tukala!
Ny kun on taas motivaatiota kirjoitella tänne, niin olin ihan pallo hukassa, ku en eilen päässy kirjautuun tänne Kiloklubin sivustolle.
Fysioterapiasta ei o vielä kuulunu mitään. Kutsu sinne pitäis tulla kotti kirjeitse.
Täl viikol liikkumiseni on ollu aika vähäistä, ja herkutellutkin olen, mutta koitan petrata.
Kyl se on ainakin mul itsekuristakin kiinni.
Niin, ja se mun on hyvä muistaa, et ne syömiset mitä kaupasta tulee ostettua tulee syötyä, eli auttais jos siellä pyrkis valkkaamaan terveellisia vaihtoehtoja.
Ostin ny kyl 2 pakettia pikapuuroja, ja ihan hyvältä ne maistuu taas muutaman vuoden tauon jälkeen.
En oo ny pitäny ruokapäiväkirjaa, mut koitan muuten tsekata mitä syön. Tsemit kaikil. Moi. T: MissDarcy

Heipsan

Täällä jännäillään. Haastattelussa käyty ja meni omasta mielestä hyvin. Mutta miehinen ala ja koitan naisena päästä joukkoon niin tiukkaa tekee. Muo ennen haastattelusta tuli sellanen varmaan 50 mies. Eli voiko pippurinen tytteli tulla mustana hevosena ohi... Jännää...

Aloitin maanantaina nyt uudella salilla. Jotenkin tuntuu hiki tulee paljon helpommin noilla uusilla laitteilla.

Nyt on vaan jännittäny se työpaikka niin paljon, et on tullut mutusteltua kaapista kaikkia herkkuja. Päätöksiä tekee vasta ensi viikon lopulla niin aika pitkään joutuu vielä jännäämään.

Puntaroimisesta sen verran, että joskus kävin usein mutta se teki stressiä ja sitten painon jumitusta. Kerta viikossa on hyvä, mutta nyt kun oon kuntosalilla käynyt niin lukemat ovat mitä sattuu, koska lihaksiin kertyy nestessä plus muu neste mitä juodaan. Sainkin toiselta foorumilta vinkin, että luotettavin punnitustulos treenatessa tulee niin, että punnitsee itsensä lepopäivän jälkeisenä aamuna. Näin treeniturvotukset ja- nesteet ovat jo poistuneet,

Mun treeniohjelma on suunnilleen tämä: 2 treenipäivää peräkkäin (alavartalotreeni ja ylävartalotreeni eri päivinä), sitten 1-2 päivää lepoa ja 1-2 päivää taas treeniä ja 2 päivää lepoa. Käytännössä ehdin salille 2-3 krt/vko, yleensä kuukaudessa käyntejä 10 kpl eli joka toinen viikko 2x ja joka toinen 3x.

Mä söin pitkään 1600 kcal, mikä mulla tarkoittaa 300-400 kcal vajetta/vrk ja tälleen laihdutin syyskuu-joulukuu välillä 3kg. Kuitenkin pt ohjeisti, että jos tahtoo lihasta, pitää syödä jopa pikkasen ylikaloreilla. Kehoanalyysin mukaan mulla oli liian vähän lihasta suhteessa mun treenimäärään yms.

Nyt olen maaliskuun alusta lähtien noudattanut proteiinipitoisempaa ruokavaliota, lisään Hera-protsuu viileihin yms ja syön proteiinirahkoja ja treenin jälkeen juon proteiinijuomia. Nää ruokkii lihasta plus antavat lisää kaloreita päivään. Tyypillisesti syön 1800-1900 ilman merkkailuja ja nyt taas on tarkistanut määrät, eli tarttis lisäillä. Ruokaa ei määräänsä enempää jaksa mutta proteiinit ja öljyt ja -kapselit lisäävät energiansaantia.

Aamupalalla kaurapuuron sekaan laitan 1 rkl auringonkukansiemeniä ja 1 rkkl pellavansiemenöljyä. Ruokailun yhteydessä otan omega3 ja helokkiöljykapseleita. Ja jos otan viiliä/jogurttia/rhakaa, lisään siihen Hera80-jauhetta. Heraa juon myös sellaisenaan. - annos 129 kcal.

Mun ongelma on herkuttelu, mies ostelee pitkin viikkoa ja mä en voi olla maistelematta. Mä voin kyllä jättää kauppaan herkut mut kotona en voi vastustaa. Harrastan myös leipomista, suklaa- ja juustokakut mieleen No olen rajoittanut tämän viikonloppuihin, ettei mene överiksi. Tiedän, että jotkut leipurit eivät syö itse mutta mä kyllä syön ja mielellään nuolen taikinakulhotkin.. Pitäsi turhaa sokeria ja valkoista viljaa välttää vaikka samaan aikaan kaloreita pitäisi lisätä, mutta terveellisisesti.. Kiloklubi suosittelee mua syömään vähän päälle 2100 kcal, tällä säilytän nykyisen painoni / en mene vajeeseen mikä estäisi lihasten kasvun.

K-Maha, mä oon ainakin ilmeisen huonosti onnistunut sietämään stressiä. Mulla kilot on kertynyt nimenomaan nyt 5 viimeisen vuoden aikana, kun elämä on ollut todella kuluttavaa ja arvaamatonta. Lasten pikkulapsi vaihe meni hyvin, kun söin kotiäitinä hyvin ja liikuin lastenrattaiden kanssa paljon. Sitten menin töihin ja lapsi sairastui vakavasti ja elämä oli yhtäkkiä yhtä selviytymistä. Sitä turrutti suklaalla ja söi töissä kiireesti koneen ääressä jonkun typerän herkun. Yksi asia mitä olen opetellut, niin on syödä töissä kunnan lounas. Ja jättää kahvihuoneen jatkuvat hetkut väliin.

Mulla sama kuin monella muulla, voin jättää herkut kauppaan, mutta kotona ne piinaa. Ja mulla kanssa mies on uskomaton herkuttelija. Kantaa kotiin sitä kokoajan. On vaan niin kova liikkumaan töissä ja vapaa-ajalla, ettei se hänessä näy. Mutta mussa kyllä näkyy.

Mä olen nyt tämän viikon saanut kalorit yli 1200. Tämä tuntuu hyvältä määrältä. Nälkä ei ehdi tulla. Saa nähdä miten paino putoaa.

Mantaapeli80, ymmärrän hyvin, että oman lapsen sairastuminen vie voimat. Ihailen sitä, kuinka vaikutat jo niin tarmokkaalta ja myönteisesti suhtautuvalta elämään! Oma suhtautuminen kantaa pitkälle. Se pitäisi itsekin muistaa. Minulla itselläni on erityislapsi, tosin hänen diagnosoimisensa oli niin pitkä prosessi, että varsinaista järkytystä ei tullut ja siten ei elämäkään heittänyt kerralla häränpyllyä. Hän on iloinen ja tyytyväinen lapsi, joten ei sitä osaa olla hurjan huolissaankaan hänestä.

Herkkujen kantaminen kotiin, sitä tekee myös minun mieheni! Miltei joka ilta ja paljon! Hän tosin on hyvin pitkä ja paljon liikkuva eivätkä siten herkut näy hänessä. Epäreilua. Tästä asetelmasta huolimatta olen jostain syystä onnistunut kotioloissa olemaan täysin herkuitta vuodenvaihteesta lähtien. Herkkuja syön vain kylässä kohteliaisuudesta. Minulla on herkuttelumässäilymenneisyys ja nyt olen täysin ilman. Oppisikohan sitä joskus kohtuuteen eikä tällaiseen jokotai-asetelmaan?

K-Maha, minullakin lapsi on pysyvästi vammainen, ollut jo vauvasta asti. Mutta hänelle tuli liitännäissairautena todella vaikea epilepsia, jota on yritetty aivoleikkausten avulla hallita tuloksetta. Edelleen on 24/7 vahdittava ja se rajoittaa aika paljon esim omaa liikuntaa. Mutta kuten sanoit, asenteella selviää aika pitkälle

Tänään on leipomispäivä, kun yhden lapsen synttärit on huomenna. Pyysin tyttären raastamaan valkosuklaan piirakkaan, se olisi ollut liian suuri houkutus! Nyt odottelen kakkua uunista, että pääsisi vielä iltalenkille.

Kohtuus herkuissa olisi kyllä aivan ideaalia. Vielä en koe olevani siihen valmis ja menen mielummin vielä herkuissa tiukalla linjalla. Kun olen saavuttanut tavoiteeni ja ollaan hallintavaiheessa niin sitten aion päätavoitteekseni ottaa kohtuuherkuttelun

Meillä ruoat ja herkut kotiin kannan minä, joten peiliin voi vaan katsoa. Fiksusti tulee onneksi kaupassa oltua ja siihen olen tyytyväinen. Mies ei muutenkaan ole niin herkkujen perään ja tarvittaessa on valmis moneenkin juttuun auttaakseen mua tässä urakassa.

Hyvää ruokaa on nautittu täällä Tukholman reissulla. Suunnitelman mukaisesti oon pysynyt erossa makeista herkuista ja alkoholista, jes! Syöty on ravintola ruokaa, mutta vaan kerran lasten kanssa pikaruokaa Loma on ollut onnistunut, mutta nyt viimeisen päivän kunniaksi esikoisella alkoi yöllä oksennustauti. Seuraavaa uhria odotellessa.

K-maha ja mantaapeli80 mäkin olen erityislasten äiti, meillä siis kaksi jo kouluikäistä älyllisesti kehitysvammaista lasta. Varsinkin viikonloppuisin oma jaksaminen on kortilla, varsinkin kun mies tekee enimmäkseen viikonlopputyötä.

Mutta tänään pääsin taas aamusta kuntosalilla ja olipa mukava treeni ja se olo, kun sieltä lähtee pois mieli iloisena Kuntosali on mulle oikeastaan enemmän henkistä mielihyvää tuova harrastus, pääsee kotoa pois ja omaan rauhaan. Toki fyysinenkin hyväolo seuraa.

Huomenna painun taas salille samalla kun vien nuorimmaisen tarhaan.
Loppuviikosta menee useampi tunti tanssitapahtumassa, niin liikuntaa on ainakin luvassa

Eilinen paino 57.7 kg, on nyt kuukaudessa tullut kilo lisää mutta toivon että olisi lihasta. Periaatteessa mun painon ei pitäisi nousta kun syön 1900-2000 kcal/vrk ja allekin jää usein. Treenejä kuitenkin on, ja Kiloklubi antaa syödä 2200 niin että säilyttäisin nykyisen painoni...

Mie en tajua minne tää viikko on oikein hurahtanu. Ongelmia on tuottanut se kun ei saa herättyä aikaisin, tuntuu että koko päivä menee harakoille. Ei oikein uskalla laittaa herätyskelloa kauemmas soimaan ku tulee nykyään nukuttua korvatulpat korvissa, muuten heräilen kämppiksen yötouhuihin ja ne unet menis sitten siinä...

Viikon ruokailut menny sinällään ihan hyvin, mutta perjantain alkoholin nautiskelun ois voinu jättää välistä. Ja liikuntaa en paljon oo harrastanut. Mut tänään kokeiln sit alottaa hölkät, vaikka olin aatellu että alottaisin vasta kesäkuussa.